Kasvilavan rakentaminen

Kasvilavan rakentaminen on ollut meillä mielessä monena kesänä. Keskikesän aikaan katselemme yleensä kasvimaa-parkaamme, jonka hoitamisen H-hetki oli lipunut meiltä laiskureilta ohitse. Kevään tunnollinen maankääntötyö, kasvatusrivien linjaaminen ja siemenvakojen merkitseminen ovat jälleen menneet hukkaan. Minttu leviää villinä ja ruohosipuli oli kadonnut vahvempien voittajien alle. Pitkä tilli kestää onneksi yllättävän hyvin heinittyneessä kasvimaassa.

Kasvimaa ennen kuin siitä päätettiin luopua — Kasvimaa hetkellä, jolloin päätettiin siirtyä kasvilavan käyttöön. Jos puutarhamme olisi siirtolapuutarhayhteisössä, saisimme nyt vakavan varoituksen. Ei auttaisi, että etualalla kukkii ruohosipuli kauniina.

Helppohoitoisen kasvilavan todettiin olevan paras tapa meidän pienen mittaluokan miniatyyriviljelyyn. Mukavampi työskentelytila, rajattu kasvatusala ja siisti ulkonäkö motivoisivat meitä kenties hoitamaan paremmin pienviljelyksiämme.

Kasvilavojen rakennusohjeita ja hyviä kuvia erilaisista versioista löytyy runsaasti netistä. Esimerkiksi Tee Itse –sivuilla on monta ratkaisua eri tarpeisiin (https://teeitse.com/puutarha/kasvilava). Kasvilavan kehikon voi helposti rakentaa itse laudasta tai kuormalavan kauluksista. Myös valmiita kehikkoja on myynnissä.

Päätimme hyödyntää terassin rakentamisesta jääneet kestopuiset laudat kasvilavan rakentamiseen. Yhden ison kasvilavan sijasta päätimme tehdä kaksi pienempää kasvilavaa (noin 80cm x 120cm), jotka sijoitettiin peräkkäin. Niiden sijaintia voisi myös myöhemmin helposti vaihtaa. Kehikko rakennettiin kahden laudan korkuiseksi. Pohjaa emme tehneet. Laatikon sisänurkissa käytettiin pystytukina puisia kalikoita, joihin vaakalaudat ruuvattiin ruostumattomilla teräsruuveilla.

Kasvilava kierratysmateriaalista eli terassilaudoista — Kasvilavan rakentaminen alkaa: laudat sahataan oikean mittaisiksi.

Kasvilavat sijoitettiin ”pois tieltä” tontin reunalle vanhan katajan kupeeseen. Paikka on lämmin ja tuulensuojainen. Kasvilavan ala katettiin sanomalehdillä ja huopakankaalla rikkaruohojen tukahduttamiseksi. Käytimme katekankaana huopakangasta, koska sitä sattui olemaan varastossa. Kaikki muutkin katekankaat sopivat tähän tarkoitukseen. Jos kasvattaisimme syväjuurisia kasveja kasvilavassa, pohjan kattamisen sijasta maa tulisi kääntää ja puhdistaa huolella rikkaruohoista. Yrteille matalampi kasvualusta riittää.

Kasvilavan pohja katetaan sanomalehdillä.

Kasvilavan pohjan kattaminen huovalla sanomalehtien päälle — Kasvilavan pohjana olevan sanomalehtikerroksen yli vedetään ohut huopa katekankaaksi (tähän tarkoitukseen käy mikä tahansa katekangas).

Pohjatyön jälkeen kehikot aseteltiin katetun maa-alan päälle toisiinsa kiinni. Niitä voi myöhemmin halutessa sijoittaa toisinkin.

Kasvilavat asetettuina katepeitteen päälle — Kasvilavat asetetaan paikoilleen peräkkäin ja lisätään vielä vähän sanomalehtiä reunojen tilkkeeksi. Kuvassa näkyvät nurkkien tukipuut, joihin vaakalaudat on ruuvattu kiinni.

Kasvilavojen täyttämiseen meni muutaman säkki puutarhamultaa ja pari kottikärryllistä maatunutta hevosen lantaa. Myös kasvilavan paikalta pakkosiirron saaneen kompostorin multaa käytettiin lavan täyttämiseen. Kasvilavan ulkopuolelle tehtiin puuhakkeella katettu työskentelyreunus.

Kasvilava täytetään puutarhamullalla, maatuneella hevosen lannalla ja kompostimullalla.

Yrtit muuttavat kasvilavaan

Louhikko-mökkimme ensimmäinen virallinen kasvilava otettiin yrttien kasvatukseen. Villiintyneestä kasvimaasta siirrettiin olemassa olevia yrttejä uuteen kasvilavaan. Mintun siirtäminen mietitytti, sillä pelkona oli sen leviäminen liian rajusti kasvilavan sisällä. Muutama alku kuitenkin muutti uuteen kasvupaikkaan laudalla rajattuun nurkkaan.

Mäkimeiramia eli oreganoa kasvaa runsaasti puutarhassamme kukkapenkeissä. Niitä siirrettiin myös uuteen yrttilavaan. Ruohosipuli oli heinittynyt pahasti ja koko kasvusto piti perata ja purkaa kappaleiksi sipuli sipulilta. Rikkaruohoton ruohosipuli sai uuden elämän yrttikavereittensa kanssa.

Tämän lisäksi yrttimaata täydennettiin puutarhaliikkeen monivuotisilla taimilla: timjamin, rosmariinin, sitruunamelissan, rakuunan ja lipstikan taimet istutettiin laariin. Uusi tuttavuus viinisuolaheinäkin lähti myymälästä matkamaamme myyjän suosituksesta. Se kuulemma leviää kovalla vauhdilla eli minttu saa siitä kilpailijan.

Kasvilavan yrttien istuttaminen on alkanut — Kasvilavaan istutaan yrttejä siirtämällä niitä toisista kasvupaikoista. Myös ihan uutukaisia kaupan taimia pääsee joukkoon.

Kasvilavan hoitoalue on katettu puuhakkeella.

Korkeat yrtit istutetaan kasvilavan takaosaan lampaiden ulottuville

Korkeat kasvit sijoitettiin kasvilavan takaosaan (lipstikka, minttu, mäkimeirami) ja matalat eteen. Keväällä yrttimaahan voidaan istuttaa tai kylvää yksivuotisia yrttejä kuten basilikaa, joka parhaillaan kasvaa siemenestä kasvatettuna sisällä ruukuissa.

Basilika kasvatettu siemenestä, maaliskuussa — Kaupunki-basilika 7 viikon vanhana – taidetaan kyllä syödä tämä ennen kun se päätyy yrttilavaan. Basilikaa kasvaa meillä eri vaiheissa. Jokunen sinnittelee myös viileän, talvilämmöllä olevan, mökin ikkunalla harvaa kasteluhetkeä odottaen.

Persilja on jätetty viime kesältä isoon ruukkuun pihalle talvehtimaan, mistä se joko selviytyy voittajana tai sitten ei. Onneksi se on tillin kanssa takuuvarma kasvaja suoraan avomaalle kylvettynä.

Saa muuten nähdä, kiinnostuuko kasvilavan takana olevalla laitumella elelevä luomutilan lammaslauma yrteistä, joihin mukavasti ylettyy aidan raosta kurkistamalla. Minttu taitaakin sopia niiden ruokavalioon ainakin ruuanlaittajien mielestä.

Lammaslauma metsäniityllä mökkimme kupeessa — Lammaslauma kylätien varrella metsäniityllä. Laidun on mökkimme kupeessa juuri sopivasti yrttilavan ulottuvilla.

Kasvilavan toinen osa otettiin loppusyksystä perennojen siementen kylmäkäsittelykäyttöön (blogikirjoitus 20.3.2018 https://kylätienmolemminpuolin.fi/siementen-kylmakasittelytaistelu-luonto-vastaan-yksi/). Tämä kasvilavan pääty toiminee kesällä pitkään taimien kasvupaikkana ennen kun ne siirretään lopullisille kasvupaikoilleen.

Kasvilavassa perennojen siementen kylmäkäsittely syksyllä — Kasvilava on hyvä paikka kylvää perennojen siemenet luonnon kylmäkäsiteltäviksi. Kuvassa kylvöt nimikoituna, jotta seuraavana kesänä olisi helpompi muistella, mitä tuli kylvettyä.

Lisää kasvilavoja – latva-artisokat odottavat vuoroaan

Uusia kasvilavoja tarvitaan, sillä kaupunkikotimme ikkunalaudalla kasvaa kovaa vauhtia tusinan verran latva-artisokan taimia. Latva-artisokan kasvattaminen on uusi aluevaltaus, jota opettelen.

Latva-artisokat 7 viikon kasvattamisen jälkeen — Latva-artisokat odottavat omaa kasvilavaansa. Kertaalleen suurempiin kierrätyspurkkeihin koulitut taimet ovat pääsiäiskuvassa 7 viikon vanhoja.

Olen jo ”tilannut” perheemme nikkarointivastaavilta (Tuunaaja ja Fiksaaja) latva-artisokkia varten uusia kasvilavoja. Upeita malleja löytyy netistä. Suosikkini on ”Marian hyötytarhassa” -blogin latva-artisokkien–kasvilava: http://blogi.viherpeukalot.fi/tag/lavapuutarha/.

Latva-artisokka tarvitsee paljon tilaa ympärilleen eli nyt tarvitaan selvästi suurempi kehikko, jonka sijoituspaikka on vielä mietinnässä. Louhikko-mökkimme sijaitsee rinteessä ja lavakasvatus tapahtuu helpoiten tasaisella maalla. Toisaalta pohdin, miltä rinne näyttäisi kasvilavoilla pengerrettynä…olisiko se mahdollista?

Kevätauringossa ensimmäiset yrtit kurkistavat havujen joukosta

Yrttilava sai talvella havunoksia suojakseen. Lumihuppu täydensi lämpöeristeen tehon. Huhtikuun alussa sinnikäs timjami kurkisteli kohti aurinkoa. Kohta muut seuraavat perässä.

Timjami heräilee huhtikuun alussa kasvilavassa havujen alta.

Lopuksi

Lavaviljely on ilmeisen suosittua tätä nykyä, eikä ihme. Helppohoitoisuus on selvä etu perinteisen kasvimaan hoitoon verrattuna. Meillä ”kylätieläisillä” lavaviljely on alkutaipaleella ja suunta on selvä: niitä tulee meille lisää ja todennäköisesti eri materiaaleista ja eri menetelmillä tehtynä. Saunan päätyyn pinottu tiilikasa alkaa näyttää silmissäni tulevalta kasvilavalta. Myös muiden kierrätysmateriaalien kuten kivien käyttäminen on mielessä.

Olen aina vannonut, että meille ei tule kasvihuonetta. Meillä ei ole aikaa ja energiaa huoltaa ja hoitaa sellaista. Nyt pohdin, viekö tämä ”kasvilavainnostus” vääjäämättä kohti sitä maailmaa. Tämä voi olla porttiteorian mukainen ensiaskel. Kohta metsästän vanhoja ikkunaruutuja kylätien varren maalaistaloista ja pinoan niitä kasvilavojen päälle lämpösuojiksi. Sen jälkeen se onkin sitten menoa, vai?

Kylätien molemmin puolin

Vapaa-ajan puutarha-, mökki- ja kyläelämää

Kasvilavan rakentaminen – kierrätyslaudat käyttöön